Apikosmetiikka Suomessa

Tämän sisällön ovat tuottaneet Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijat Heidi Hämäläinen, Janna Sillman, Jemina Kokkinen ja Tanja Hirviniemi osana estenomian opintojaan. He selvittivät harjoitustyössään MeKo-hankkeen yrittäjien pyynnöstä suomalaisten kuluttajien apituotetietämystä sekä heidän mielikuviaan kyseisistä tuotteista.

Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena ja sen avulla selvitettiin seuraavia asiota:

• Mehiläispesästä peräisin olevien kosmetiikan raaka-aineiden tunnettuutta kuluttajien keskuudessa sekä sitä, kuinka kiinnostuneita raaka-aineista ollaan
• Kuluttajien mielipiteitä mehiläispesästä peräisin olevista raaka-aineista
• Minkälaisia ajatuksia tai kysymyksiä nämä raaka-aineet kuluttajissa herättävät
• Suomalaisten median käyttöä tavoitteena löytää kanavat, joiden kautta kuluttajien tietoutta näistä apiterapeuttisista raaka-aineista voisi lisätä

Positiivinen suhtautuminen apikosmetiikkatuotteisiin

Voidaan todeta, että kuluttajat suhtautuvat positiivisesti apiterapeuttisiin raaka-aineisiin ja heillä on kiinnostusta tietää aiheesta enemmän. Tuloksista kävi ilmi, että suurimmalle osalle vastaajista ainakin jokin apiterapeuttinen raaka-aine oli tuttu. Tutkimuksen vastausmäärä (61 kpl) jäi suhteellisen pieneksi, mutta positiivista oli, että vastaajat jakoivat avointen kysymysten kohdalla useita ajatuksia aiheesta.

Määrällisistä tutkimustuloksista selviää, että vastaajilta löytyy kiinnostusta apiterapeuttisia tuotteita kohtaan. Suurimmalle osalle ainakin jotkin apiterapeuttiset raaka-aineet ovat entuudestaan tunnettuja. Emomaito, kittivaha ja mehiläismyrkky ovat vielä hieman tuntemattomampia kosmetiikan raaka-aineita. Mikäli mehiläisyrittäjät käyttävät näitä raaka-aineita tuotteissaan, voisi tiedon lisääminen ja markkinointi erityisesti näiden raaka-aineiden osalta olla tärkeää.

Lisää tietoa apituotteista ja niiden valmistuksen eettisyydestä kaivataan

Laadullisista tutkimustuloksista käy ilmi, että suurin osa vastaajista on avoimia ja aiheesta kiinnostuneita. Vastausten perusteella mehiläispesästä peräisin olevat raaka-aineet herättivät kysymyksiä, liittyen etenkin eettisyyteen ja vastuullisuuteen. Lisätietoa niin raaka-aineista itsestään kuin niiden keräämisestä ja eettisyydestä kaivattaisiin. Avoimien vastausten avulla saimme lisätietoa siitä, mikä vastaajia raakaaineiden kohdalla mietityttää ja millaista informaatiota kuluttajat tuotteista kaipaavat. Saimme myös tietoa siitä, mistä kosmetiikkaan liittyviä julkaisuja eniten seurataan.

Vastauksista ilmeni, että sosiaalinen media ja ylipäätänsä se, että julkaisut ovat digitaalisessa muodossa olivat tärkeitä kanavia tiedon saamisessa. Tuotteita kannattaisi myydä nettikaupassa, jotta ne ovat helposti saavutettavissa ja sen lisäksi myös kivijalkaliikkeissä, koska ne ovat tärkeän ostokanavan lisäksi myös tärkeä tiedonhakukanava digiostajille.

Some tavoittaa parhaiten kuluttajat

Mehiläisyrittäjien kannattaisi tuottaa informaatiota sisältävää, selkeää viestintää ainakin nettisivuille sekä Instagramiin ja Facebookiin, sillä ne ovat vastaajien eniten käyttämiä kanavia tiedon seuraamiseen ja helposti saavutettavissa. Informaation tulisi olla luotettavaa ja selkeää, sillä sosiaaliseen mediaan tiedonlähteenä luotetaan vähemmän. Kuvia ja videoita käyttämällä yhdessä sanallisen viestinnän, esim. kuvatekstien kanssa, saadaan luotua uskottavampaa sisältöä. Vastauksissa ilmeni myös, että tutkimuksia aiheesta sekä tutkimustuloksia olisi hyvä tuoda ilmi, jotta tuotteiden teholle on jokin perustelu. Facebookissa kiinnostusta apiterapeuttisiin tuotteisiin oli etenkin luonnonkosmetiikka- ja ekoryhmissä.

Tuoteportfolio tulee miettiä asiakkaan näkökulmasta

Tuotemuotoja kannattaa myös miettiä, varsinkin huulirasvojen osalta kilpailua markkinoilla on, ja vastausten perusteella huulirasva olikin käytetyin tai eniten kokeilluin tuotemuoto. Hyvät käyttökokemukset apiterapeuttisia raaka-aineita sisältävistä huulirasvoista voi toisaalta myös lisätä kuluttajien halukkuutta ostaa samantapaista tuotetta muiltakin yrityksiltä tai brändeiltä.

Segmentointiin on hyvä kiinnittää huomiota sen mukaan, miten kiinnostusta apiterapeuttisille tuotteille ilmenee. Erityisesti 25–44-vuotiaista vastaajista, joita kyselyyn vastanneista oli muutenkin eniten, selkeä enemmistö vastasi voivansa harkita käyttää apiterapeuttista kosmetiikkaa. Ikäluokassa 45–54-vuotiaat vastaukset jakautuivat enemmän, ja tässä ikäluokassa yksi kolmasosa ilmoitti, ettei voisi harkita käyttävänsä apiterapeuttista kosmetiikkaa. Tutkimuksen vastaajamäärän ollessa pieni, ei johtopäätösten tekeminen eri ikäluokkien kiinnostuksesta ole täysin luotettavaa.

Monet valmiita kokeilemaan apikosmetiikkatuotteita

Mielenkiintoinen yksityiskohta kyselyssä oli kysymys, jonka mukaan jopa 88 % luonnonkosmetiikan käyttäjistä olisi valmis kokeilemaan apikosmetiikkatuotteita. Lisäksi 67 % synteettistä kosmetiikkaa käyttävistä olisi valmis kokeilemaan apituotteita. Nämä luvut näyttävät lupaavilta, vaikka vastaajamäärän vähäisyyden vuoksi tulokset eivät täysin luotettavia olekaan. Erot ovat kuitenkin niin selkeitä, että niitä voidaan kuitenkin pitää vähintäänkin suuntaa-antavina ja positiivisina apikosmetiikkatuotteiden kotimaan markkinoita ajatellen. Potentiaalisia asiakkaita löytyy kyllä, kunhan markkinointi heidät tavoittaa.